Ja ongelmaksi muodostui mikäs muukaan kuin putki

Aina se sama pahainen putki tuottaa meille ongelmia -niin myös eilen OKK:n epiksissä. Osallistuin Sofin kanssa vain mölliluokkaan, vaikka ollaan harkoissa treenattukin jo ykkösten ratoja. Sofi ei kuitenkaan vielä osaa keppejä kunnolla. Ne menee jo paremmin kuin alkukesästä: menee jo ilman remmiä, mutta niin että minä menen peruuttamalla. Jotain edistystä siis niiden suhteen. Möllirata oli meille haastava. Siinä oli monta vaikeaa putkeen irtoamista. Mietin jo rataan tutustumisessa, että Sofi ei varmaan suostu menemään putkiin, kun niissä oli vettä. Harkoissa ollaan todettu jo tämä, että se ei suostu menemään sinne, jos se on märkä. Yllätyksekseni se kuitenkin meni kolmeen ensimmäiseen putkeen hienosti. Neljänteen putkeen se ei sitten suostunut aluksi menemään, joten siitä kaksi kieltoa. Radan alkuun olin kuitenkin tyytyväinen ja kieltoputken jälkeen loppu sujui myös hyvin. Sofin pitäisi oppia irtoamaan paremmin. Nyt mun pitää viedä se tosi lähelle estettä ja varmistella koko ajan. Oli kuitenkin kivaa eilen osallistua ja lopulta me oltiinkin sitten kolmansia. Ihanneaikakin alittui muutamalla sekunnilla putkisekoilusta huolimatta. Tästä se lähtee!

Sitten hienoja uutisia Kemin suunnalta. Sofin Taika-tyttö korkkasi kisauransa viime lauantaina kotikisoissa. Toiselta radalta tuli kymmenen virhepistettä ja toiselta 15. Katjan mukaan Taika meni hienosti. En tiedä, mistä virhepisteet tulivat. Ensimmäisiksi kisoiksi tulokset ovat erittäin hyviä ja olen kyllä ylpeä Taikasta! :) Tytär on ehtinyt "hieman" edelle äitiään agilityssa :D

Niin se loma meni hujauksessa lämpimästä säästä nauttien! Tämä kesä oli sinällään outo, kun ei ollut opiskelujuttuja mietittävänä. Koirien kanssa ollaan tutustuttu uusiin lenkkeilymaastoihin, kun hankin itselleni auton. Punaisen Fiat Puntoni takakonttiin menee juuri meidän koirat. Minulla olikin autoa valitessani vaatimuksena, että koirien pitää mahtua takakonttiin. On kiva, kun nyt pääsee vapaammin liikkumaan. Ollaan muutaman kerran käyty Isoniemessä lenkkeilemässä ja viikonloppuna oltiin muutama tunti siellä mustikassa koirien kanssa. Siellä onkin tosi kivat lenkkeilymaastot. Alue on jo ennestään tuttua, kun siellä tuli aikoinaan vietettyä viikko rippileirillä.

Huomenna koittaa sitten paluu arkeen -tosin Annilla se koitti jo tänään. Minä teen comebackin ala-asteelle, kun opit eivät menneet aikoinaan perille :) Olen siis ensi vuoden kouluavustajana ja mietin vielä, miksi alkaisin isona. Ilmeisesti kuusi vuotta ala-astetta ei riittänyt minua puuduttamaan, sillä sinne haluan palata jälleen ja ehkäpä jonain päivänä menen sinne jakamaan tietoutta oppilaille. Ensi vuosi sen toivottavasti kertoo! ;) Hope so! Innolla odotan huomista ja töiden alkua. Onhan se outoa ja jopa haikeaakin, kun ei tarvitse mennä enää itse opiskelemaan. Kovin kauas en entisestä lukiostani päässyt, sillä se on työpaikkaani vastapäätä. Ja opiskelusta tykkäävänä ihmisenä aion suorittaa opintoja avoimessa yliopistossa.

Kesän näyttelyt paketissa

Ja voin vain sanoa, että onneksi. Nyt saa riittää vähäksi aikaa. Kolme viikonloppua ollaan nyt vietetty kehässä ja kehän laidalla, joten nyt on kiintkiö vähäksi aikaa täysi. Enää ei tarvi huolehtia, voiko koiraa silittää saatika harjata, niin että sen vähä karva ei jää käteen :D Nyt ne saa rellestää loppukesän niin vapaasti, kuin vain tahtovat ja virtaa riittää. Tälle kesälle sattui neljä näyttelyä näin lähelle, joten siksi ollaan nyt käyty niin aktiivisesti kehissä. Tämän kesän viimeinen näyttely oli Kemin kaikkien rotujen näyttely viime lauantaina. Meiltä kehään lähti keimailemaan Penni ja Sofi. Sofin Taika-tyttö tuli myös tietenkin kotinäyttelyynsä. Sää oli aurinkoinen. Aamulla oli hieman viilleämpää, mutta myöhemmin lämpeni. Taika esiintyi jälleen edukseen. Sitä on niin kiva ja helppo esittää. Se vaan tuijottaa makupalaa ja seisoo. Ihana! <3 Taika sai hienosti erinomaisen, mutta ei sijoittunut luokassaan.

Tässä Taikan arvostelu:
Sivulta katsoen hyvin liikkuva, kaunis linja ja häntäänsä kauniisti kantava, hieman pitkä kuono, kauniit korvat, hyvä kaula ja ylälinja ja takaosa, hyvä karva.

Nyt Taikalle ei ole suunniteltu mitään näyttelyitä. Nyt se pääsee rauhassa keskittymään lempilajiinsa agilityyn. Innolla odottelen, mihin tämä neitokainen vielä pystyy ;)

Pennistä ja Sofista täti Tuomari ei sitten tykännyt yhtään. Oli huonot liikkeet, huonot kulmaukset ja korvatkin olivat väärässä paikassa. Saattaa kuulostaa, että olisin kovin pettynyt tai turhautunut punaisiin nauhoihin, jotka meidän tytöille annettiin, mutta eieiei... Näyttelyt ovat vain näyttelyitä. Kaikkia ei voi miellyttää. Sopivassa määrin niissä jaksaa käydä, mutta liian täyteen ei näyttelykalenteria kannata tupata. Onhan se kivaa saada ammattilaisen arvio koirasta, mutta tärkeintä on, että itse näkee koiransa kauneuden. Ja minulle Sofi ja Penni ovat maailman kauneimpia shelttejä -Sofi vaaleine silmineen ja alahammashymyineen ja Penni suurine hörökorvineen :) Ei kukaan sheltti ole täydellinen! Näyttelymenestykselle kun omistaja ei voi paljoa -toki vaatii treeniä, että koira osaa esiintyä kauniisti, jaksaa seistä, liikkuu hyvin ja antaa tuomarin koskea, mutta se ei vaadi todellakaan niin suurta työtä, kuin esimerkiksi agility ja toko, joita täytyy oikeasti treenata säännöllisesti ja paljon. Siinäpä mun mietteitä näyttelyistä ;)

Sofin ja Pennin arvostelut olivat hyvin samankaltaiset.

Penni:
Takaa ahtaasti ja edestä löysästi liikkuva. Hieman kookkaat korvat. Otsapenger saisi olla suorempi. Hyvät ylälinja. Niukat etukulmaukset ja erinomaiset takakulmaukset. Kantaa mielellään häntäänsä liian ylhäällä. Hyvä karvanlaatu ja väri, mutta tänään bikineissä. Miellyttävä käytös.

Penni nosti häntäänsä ilmeisesti siksi, koska Sofi tuli sen perässä. Ei ole ennen tehnyt niin :)

Sofi:
Takaa kovin maa-ahtaasti liikkuva. Edestä löysä ja niukasti kulmautunut. Hyvän tyyppinen tyttö. Hieman alaskiinnittyneet korvat. Hyvä kaula ja karva. Miellyttävä käytös.

Sofin esiintymiseen olin erittäin tyytyväinen. Se esiintyi jo paljon paremmin kuin Oulussa, jolloin sen käytös oli suorastaan lapsellista. Seisoi pöydällä hienosti ja oli sievästi tuomarin tutkiessa. Liikkeissäkään kuono ei kertaakaan mennyt maahan.

Tässä lopuksi vielä kesäisiä kuvia Sofista ja Pennistä Koitelin koskella, jolla vierailimme perjantai-iltana. Myös ensimmäinen kuva on otettu siellä. Kävimme siellä ensimmäistä kertaa ja se oli niin kaunis paikka -kuin pala taivasta.

Lisää kuvia koskelta löytyy täältä.

Ei vieläkään tärppää!

Takana lyhyt reissu Ylivieskaan näyttelyn merkeissä. Penni on kyllä kasvattanut tukkaa takaisin viikossa aika mukavasti! Alusvilla alkaa jo hieman tuntumaan ja ei se kaljulta enää näytä juuri ollenkaan! Valitettavasti sitä ei ole ilmoitettu minnekään syksyn näytelmiin tai elokuun erkkariin... Inhottavaa olla jälkiviisas, mutta ehkä tauko tekee meille hyvää :). Meillä ei vieläkään tärppää tuon viimoisen sinivalkoisen kanssa, mutta emme luovuta, vaikka Kemi taitaakin jäädä tämän vuoden viimeiseksi näyttelyksi meidän tyttöjen osalta ellei tuulet (;>) suosi sitten vielä syyskuussa tai lokakuussa jotain visiittiä esim. Seinäjoen suunnalle.. En uskalla kuitenkaan alkaa suunnittelemaan.

Tuomari piti tiukkaa linjaa shelttien kohdalla alusta alkaen, joten olihan se taas arvattavissa, että tänään ei tule kummoisempaan menestystä. Penni esiintyi ja liikkui tänään tosi kivasti melko pitkästä nurmikosta johtumatta. Tuuli oli järkyttävä katsokaapas, vaikka tätä kuvaa:


... tästä nimittäin näkee miten oli koirien turkit sekaisin!

Luokassa oli taas mukava määrä avoimia narttuja. Kolme pokas ERInomaisen ja loput taisivat saada EH:n. Suureksi yllätykseksi ja järkytykseksikin tuomari sitten valitsi Pennin neljänneksi eli ihan mukava oli saavutus meidän kohdalla, vaikka hieman laihaksi se jäikin. Tuomari tuntui tykkäävän Pennin liikkeistä, mutta silmät olisivat saaneet olla mantelinmuotoisemmat. Arvostelu kuului näin:

Feminiininen kokonaisuus. Hyvä koko. Kaunis pää jossa hyvä ilme. Hieman isot korvat. Hyvän mittainen runko. Hyvä lihaksisto. Hyvän muotoinen runko. Liikkuu hyvin sivusta. Voisi olla mantelinmuotoisemmat silmät. Turkki tulossa.


ja näin meillä liikutaan nätisti!


ja onhan se turkkikin vielä sieltä tulossa.. ehkä! ;)

Kemissä tapaamisiin!

Ylivieskan kuvia voi katsella täältä:
http://teamkoheltajat.galleria.fi/kuvat/Koiran%E4yttelyt/Ylivieska+kv+18.7.2010/

Aurinkoisen näyttelyviikonlopun tuloksia!

Nyt on takana Oulun kv! Saimme ihanan Taika-tytön meille hoitoon keskiviikosta sunnuntaihin ja kaikki kolme shelttityttöämme pyörähtivät kehässä. Penni ja Sofi bikineissä ilman alusvillaa, mutta päätimme kuitenkin tytöt viedä kehään, ei me ainoita siitä shelttijoukosta olleet joiden koirien tuppoja lenteli taivaan tuuliin. Lauantaina tuomarina oli ruotsalainen Sonja Björklund. Uroksia katsellessamme totesimme hänet hyvin tiukaksi, sillä uroksille annettiin vain muutama pinkki nauha. Olisiko jopa ollut niin, että urosten pinkit nauhat olivat yhden käden sormilla laskettavissa? Nartut olivat kuitenkin selvästi laadukkaampia tuomarin mielestä, joten niille pinkkiä sitten annettiin reilummalla kädellä.












Taika esiintyi todella hyvin! Erkkarin jälkeen tiesinkin jo, että se osaa seisoa todella kauniisti. Liikkuminen sillä oli myös parantunut. Yhden pompun teki alkukehässä, mutta yksilöarvostelussa jätti senkin pois. Sitä oli niin ihana esittää, kun sillä oli koko ajan valpas ilme ja se tuijotti namia koko ajan. Tuloksena hienosti JUN ERI1 ja viimeisenä kättely pois pn-kehästä tuomarin kommentein "sillä on vielä aikaa". Taika oli päivän menestyjä sillä Penni sai tyytyä punaiseen nauhaan yli vuoden eri-putken jälkeen. Tuomarin mukaan Penni oli "muuten täydellinen", mutta hänellä lähti turkkia ja korvat eivät olleet tämän tuomarin makuun. Penni esiintyi todella kauniisti, vaikka Anni pelkäsi, että se ei näytä hyvältä Annin kanssa. Turhaan... Sofi pokas vaaleiden silmien takia sinisen nauhan kuitenkin ihan mukavalla arvostelulla! Sofin kehäkäytöksessä oli runsaasti parannettavaa. Sen liikkuminen oli laiskahkoa ja pöydällä se laittoi pikkuisen hanttiin. Kyllä tuomari sai sen ihan hyvin tutkittua, onneksi. Pöydällä jouduttiinkin olemaan aika kauan aikaa, sillä tuomari tutki koiran hyvin tarkasti. Mun mielestä pöydällä koiran tulee seisoa liikkumatta ja rauhassa. Pitänee varmaan vähän kertailla Sofin kanssa. Eihän se nyt niin voi olla, että tyttären pitäis näyttää mallia äidilleen... ;) Sofi saa kuitenkin vähän anteeksi, sillä päivä oli todella kuuma! Jos meillä ihmisilläkin oli tukala olo, niin voi vain kuvitella koirien olotilaa siinä turkissa. HUH! Luulenpa, että monen ihmisen iho kärähti siinä paahteessa.

Sunnuntaina jatkettiin. Tällä kertaa tuomarina oli saksalainen Hassi Assenmacher. Päivästä vaikutti tulevan yhtä kuuma kuin edellisesti, mutta kehämme oli tällä kertaa toisella laidalla, jonne puhalsi viileä tuuli. Oli oikeastaan aika kylmä. Sunnuntaina ei kummoista menestynystä tullut. Taika sai jälleen erin ja hyvän arvostelun. Penni nappasi EH:n ja Sofi tyttärensä mallin mukaisesti erin. Sofin silmät muuttuivat arvostelun mukaan astetta tummemmiksi: kun ne lauantaina olivat vaaleat, niin sunnuntain tuomarin mielestä ne olivat keskitummat. Hauskaa oli erityisesti se, että Pennin turkkia kehuttiin hyväksi. Sillä ei tosiaankaan ollut pohjavillaa. Sofin turkista ei ollut mainittu sanaakaan arvostelussa. Lauantaina siitä oli pitkästikin juttua. Tehtiin sunnuntaina sellainen kokeilu, että Anni esitti Sofin yksilöarvostelussa. Siinä oli vähän säätämistä, sillä Penni ja Sofi olivat peräkkäin kehässä. Tämä oli ihan uusi tilanne koirille, mutta hienosti ne siitä selvisivät. Sofi meni Annin kanssa paljon paremmin, vaikka pöytäkäytöksessä oli taas parantamisen varaa. Taika on muuten nyt tienannut itselleen näyttely-ykkösruusukkeen. Ei siihen tarvittu kuin kolme näyttelyä! :) Seuraavaksi kaasuttelemme Ylivieskan näyttelyyn tämän viikon sunnuntaina. Penni tosin on vain ilmoitettu. Ensi viikolla mennään täydellä kokoonpanolla Kemiin! Kivaa, kun ei tartte matkustaa kovin kauas! Mikäs sen mukavampaa kuin kruisailla pitkin kesäisiä Suomen teitä!

Oulun arvostelut lisätään tyttöjen omille sivuille, kunhan saamme selville arvostelusta muutaman sanan ;) Oulun kuvia voi katsella lisää galleriastamme. Kuvia saa julkaista mainitsemalla kuvaajan nimen. Anni toimi paparazzina.

Sitten vielä terveystuloksia. Kävimme eilen Wickströmin Kaisalla päivittämässä silmätarkastustulokset ajan tasalle ja Pennin ja Sofin silmät olivat edelleen terveet. Muutamia ylimääräisiä silmäripsiä oli molemmilla, mutta onneksi ne eivät ole tähän päivään mennessä vaivanneet. Toivotaan, että ne ovat vain harmittomia kauneusvirheitä vielä tästä eteenpäinkin.

Matkakuulumisia ja synttäri-iloa

Hallo und Grüße aus Berlin! Nyt on Berliinissä vierailtu monen vuoden haaveilun jälkeen ja kyllä meillä oli iskän kanssa mahtava reissu. Miksi juuri Berliini?: Ekaksikin olen opiskellut saksaa 5.luokalta, joten halusin kuulla, minkälaiselta kuulostaa oikea saksa natiivin suusta puhuttuna ja toki halusin myös itse päästä kokeilemaan saksan puhetaitojani ja toiseksi Berliinissä vaikutti olevan paljon nähtävää ja koettavaa kolmelle päivälle. Lähdimme tiistai-iltana kohti Helsinkiä autolla ja ajoimme yötä vasten lentokentälle. Keskiviikkoaamuna lennettiin aikaisin Berliinin Tegelin lentokentälle, josta otimme bussin kohti hotellia. Kesti hetken aikaa, ennen kuin hahmotimme kartalta, missä oltiin. Minä sitten terävänä sanoin, että meidän pitää lähteä toiseen suuntaan, kuin mihin olimme kävelemässä. Ilmeisesti näytimme karttoinemme ja isoine matkalaukkuinemme sen verran turisteilta, että eräs ystävällinen saksalaisrouva neuvoi meitä. Hän saattoi meidät ihan hotellille asti. Täytyy sanoa, että tuli kyllä erittäin miellyttävä ensivaikutelma Saksan kansalaisista tämän rouvan ansiosta.


Kello oli vasta yhdeksän aamulla ja hotellin check in oli vasta kolmelta. Onneksi saimme jättää matkalaukkumme säilytykseen. Hotellilla vaihdoimme kevyemmät vaatteet, sillä Berliinin sää oli lämmin. Sitten otimme suunnan kohti Zoologischer Gartenia, joka oli lähellä hotelliamme. Tämä kyseinen paikka on Saksan vanhin eläintarha, joss asustaa yhteensä noin 14 oo eläintä. Kun Berliinin matkaopasta selailin, tämä paikka tuli vierailulistalle numeroksi yksi. Paikka oli kyllä näkemisen arvoinen. Lämpöasteet kipusivat päivää myöten vain yhä ylemmäksi, joten eläimet eivät jaksaneet paljon liikkua. Mutta oli hienoa nähdä leijonia, norsuja, kirahveja, kenguruita, pingviinejä, apinoita, gorilloita, seeproja ynnä muita harvinaisia eläinlajeja, joita en ole koskaan nähnyt. Asustipa eläintarhassa jopa isopandakin, joka tosin suostui näyttämään meille vain selkäänsä sekä kuuluisa jääkarhu Knut.




Eläintarhan alue oli todella laaja ja välillä tuli tukalat oltavat, kun aurinko porotti niin kuumasti. Mutta mikäpä oli mukavampaa kuin istahtaa välillä penkille lepuuttamaan jalkoja ja katsella eläinten menoa. Otin paljon kuvia muistoksi ja näytettäväksi kotiin. Seuraavaksi kuva mun suosikkiotuksesta eli gorillasta :D Se oli aika hurjan näköinen. En kyllä uskaltaisi lähempää tuttavuutta mennä tekemään.



Lopuksi vierailtiin vielä akvaariossa pikaisesti. Valvottu yö alkoi jo painaa väsymyksenä. Jalatkin alkoivat jo rasittua kävelemisestä. Ulkoilmaravintolassa syötyämme saimme vihdoin hotellihuoneemme, jossa muutaman tunnin päiväunet olivat paikallaan. Illalla käveleskelimme vielä hotellin läheisyydessä. Yöuntakaan ei tarvinnut paljon houkutella. Torstaiksi olimme suunnitelleet shoppailua ja nähtävyyksiin tutustumista. Aamupalan jälkeen kävelimme hotellimme lähellä sijaitsevaan Kaufhaus des Westensiin, joka on Harrodsin jälkeen Euroopan suurin tavaratalo. Ja myöskin varmasti kallein. Se oli valtava: monta kerrosta eri osastoihin jaettuna täynnä laadukasta merkkitavaraa. Koiraosasto oli kuitenkin vain pieni nurkkaus. Ei siis mitään verrattuna Harrodsiin :) Leluosastolta löysimme pikkuveljelleni ja -siskolleni tuliaisia. Elintarvikeosasto oli todellakin niin ylellinen kuin olen kuullut siitä puhuttavan.

KaDeWe-kierroksen jälkeen suuntasimme kiertoajelulle kaksikerroksisella bussilla. Oli ihanaa istua katottomassa bussissa hellesäässä ja katsella Berliinin nähtävyyksiä. Oli hyvä idea lähteä kiertoajelulle, sillä muuten emme olisi jaksaneet kiertää kaikkia nähtävyyksiä. Näimme mm. eri maiden suurlähetystöjä, Checkpoin Charlien, Televisiotornin, Berliinin tuomiokirkon, Brandenburgenin portin ja Keisari Wilhelmin muistokirkon, jossa vierailimme vielä perjantaina sisällä.









Kiertoajelun jälkeen kävimme vielä kaupoissa. Välillä kävimme hotellilla levähtämässä ja nauttimassa huoneen viileästä ilmastoinnista. Ulkona oli nimittäin paahtava helle. Illalla kävimme syömässä kiinalaista ruokaa. Berliinissä ruoka oli huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa. Hotellimme läheisyydessä oli paljon ruokapaikkoja, joten valinnanvaraa oli. Jalkapallohuuma oli myös selvästi esillä. Autoihin oli kiinnitetty Saksan lippuja ja monessa ravintolassa oli televisio, josta seurattiin ottelua. Myös fanituotteita oli paljon myynnissä.


Perjantain käytimme vielä shoppailuun. Löysimme kaikille mieluisat tuliaiset ja toki myös jotain itsellemmekin. Lentomme lähti vasta puoli kymmeneltä, joten jouduimme odottelemaan lentokentällä kolme tuntia. Kaiken lisäksi lentomme oli myöhässä, mutta onneksi vain parikymmentä minuuttia. Oli ihana palata koti-Suomeen, vaikka reissu oli ikimuistoinen! Kaikki odotukseni täyttyivät täysin. Saksaa puhuin jonkin verran, vaikka englanti kuitenkin oli se käyttämäni pääasiallinen kieli. Berliiniin aion kyllä vielä palata lähivuosina ;) Olimme vielä yötä Helsingissä ja lauantaina ajoimme kotiin. Täytyy myöntää, ett koiria oli ikävä, erityisesti sitä omaa. Palasimme juuri Sofin nelivuotissynttäripäivänä, jonka kunniaksi se sai ekstraherkkuja. Miten aika onkaan kulunut nopeasti? Ei siitä kauan ole, kun se oli pentu. Mutta vuodet kuluvat ja monia rakkaita muistoja Sofin kanssa on jo kertynyt paljon ja kertyy päivä päivältä lisää. Onnea 4-vuotiaalle ihanalle rakkaalle Sofilleni! <3 Meine liebe Sofi!

Kesäkuulumisia

Aluksikin juhannusta kaikille! Haukiputaalla ainakin on saatu nauttia grilliherkuista aurinkoisessa ja lämpimässä säässä. Toivottavasti hyvät säät jatkuvat nyt muutaman viikon. Adolfin puolesta en kyllä kovin kuumia päiviä toivo. Herralla on nimittäin älyttömän paksu turkki ja sillä on vielä karvanlähtö! Pesin sen alkuviikosta ja nyt siitä irtoaa pohjavillaa. Epäreilua, että siinä ei näy yhtään, että sillä ois karvanlähtö. Tytöt kun ne karvansa tiputtaa, niin se kyllä näkyy. Eikä Oulun näyttelyyn ole kuin pari viikkoa. Toivotaan, että tytöillä on silloin jo enemmän tukkaa. No onneksi ne ei ihan kaljuja oo :)

Maanantaina käytiin Annin kanssa Soramontuilla kuvaamassa koiria, kun kamera tuli vihdoin ja viimein korjaamoreissultaan. Uudella objektiivilla saa ihan kivoja kuvia.

Kuten kuvasta näkyy, meidän sheltit eivät viitsi edes tassujaan kastella.

Koirilla oli ainakin hauskaa, kun oli tilaa leikkiä. Metsään kun emme ole viime aikoina uskaltaneet mennä kyyhavaintojen takia.














Tuo kuva näyttää aika hurjalta, mutta tuollaiset leikit noilla on aina ja toistaiseksi ei ole haavereita sattunut.

Torstaina saatiin ihania ja odotettuja vieraita. Taika tuli nimittäin omistajineen ja koirakavereineen käymään meillä, kun olivat ohikulkumatkalla suuntana Hailuodon agilitykisat. Ja voi että, oli niin ihana nähdä <3 Taika kyllä kelpasi ihailla. Karvaakin oli tullut lisää sitten viime näkemän. Ja sen luonne.... se on mitä parhain: se on iloinen, ihmisrakas, oppivainen, tottelevainen, aina valmis toimimaan ja se osaa myös heittäytyä sylivauvaksi. Oli niin ihana kuulla, kun sen omistajat kertoivat olevansa niin tyytyväisiä siihen. Se on tärkeintä se! Taikalla näytti olevan kivaa meillä, kun se sai Pennin kanssa juosta pitkin meidän pihaa. Sofikin intoutui välillä mukaan eikä ollut yhtään pahana. Taika on saanut muuten uuden kaverin, kun perheeseen on otettu bortsupentu. Collieherroista kun ei oikein ole saanut leikkikaveria



















Taika esitteli meille myös agilitytaitojaan, kun ollaan meidän pihalle saatu nyt ne pujottelukepit. Ne on tehty sähkömiehenputkesta. Mettovaaran Vuokko meille kerran antoi sellaisen niksin jossain blogikommentissa. Taika osasi jo pujotella. Se on jo äitiäänkin parempi :D















Parin viikon päästä saadaan Taika meille viikonloppuhoitoon Oulun näyttelyn ajaksi. Can't wait that! :)

Sitten lopuksi muutama sananen Sofin agilitysta. Yhdellä kerralla treenailtiin takaaleikkauksia hypyillä ja se ei onnistunut... ei sitten millään. Aina Sofi teki sen pienen pyörähdyksen esteen jälkeen. Se ei kestä sitä, että oon sen perässä. No onneksi niitä ei kovin paljon tarvi ykkösluokassa. Toissa kerralla meidän ongelmaksi muodostui pöytä. Oltiin treenattu sitä viimeksi alkeiskurssin eka kerralla, joten ei ihme, että se ei ollut muistissa. Radassa se ei onnistunut, joten otin sitä erikseen ja lopuksi niin, että otettiin pikku pätkä rataa sitä ennen ja sen jälkeen. Alkoi sujua. Viimeksi meillä oli ykkösluokan rata ja oli haastava. Siinä oli kolme putkea vierekkäin, mutta putket menivät aika hyvin. Ongelmana olivat kepit ja keinu, jotka olivat eka kertaa mukana radassa. Keppejä Sofi ei vielä osaa. Hihnassa ne menee, mutta heti kun otan hihnan pois, se ei enää osaa. Hmph.... Nyt oon tehnyt niin, että oon mennyt peruuttamalla itse. Se menee joten kuten. Eilen pihalla otin naksuttimen avuksi ja aluksi meni hyvin, mutta sitten tyssäsi. No ehkäpä ne vielä... joskus.... Keinusta oli vähällä tulla lentokeinu, mutta Sofi ei eka kerralla arastellut sitä. Pitää vaan yrittää saada se hidastamaan vauhtia ennen keinua. Rengaskin tuottaa välillä ongelmia. Sofi ei mee sitä aina, vaikka osaa sen. Täytyy aina muistutella muutaman kerran.

Nyt meillä on agilitysta parin viikon tauko, kun tää lähtee tiistaina kohti eteläistä Suomea ja keskiviikkoaamuna VIUH ja Auf Wiedersehen ;)

JH1 SIN5 ja kadonneet blogikommentit

Kuten huomaatte blogi on saanut uuden ilmeen ja uuden osoitteen (toimii kuitenkin vielä vanhalla osoitteella) ! Valitettavasti kaiken sen myötä katosivat blogin kaikki kommentit, toivon mukaan saamme ne vielä takaisin jollain keinolla! Lisäksi "näitä seuraamme"-osio katosi sille tielle uuden blogin tähden, joten toivotaan, että viat saataisiin korjattua mahdollisimman pian..

Eilen käytiin Pennin kanssa taas hieman mätsärissä, sillä torstain mätsäriesiintymisestä jäi aika paha maku suuhun neidin heikohkon esiintymisen takia. Suuntana oli iki ihana Toppila (:D) ja luokkina pienet aikuiset sekä hahaa päätinpä ilmoittautua myös junior handleriin pitkästä aikaa! Ilmoittautumisen jälkeen mietin kyllä hetken, että oonkohan mä liian vanha tähän kisaan, mutta noooo kunnialla selvittiin hienosti pelkän edestakaisin liikkeen jälkeen JH1 :-). Peppana esiintyi kyllä tosi mukavasti ja liikkeetkin meni mukavalla draivilla.

Pienten aikuisten kehässä esiintyminen oli kans ihan mukavaa, oli neiti vissiin vähän väsynyt jo junnukehistä, joten hieman innokkaampaa ja vähemmän kaavamaista tuo esiintyminen olisi tietenkin voinut olla. Saatiin sininen nauha ja "täyden kympin" arvostelu joka kuului näin:

Yleiskunto 5/5
Turkki 5/5
Luonne 5/5
Käsiteltävyys 5/5
Liikkeet 5/5
=Erinomainen

Sinisten kehässä me oltiin sitten jaetulla viidennellä sijalla (tuhannen muun koiran kanssa), mutta varsin tyytyväinen olen tyttöön. Hienostihan se meni, vaikka junnukoiraa tuosta ei kyllä tule tekemälläkään. Vähän junnukehässä Penniä kiinnosti takana oleva saman rodun edustaja, mutta näköjään tuomari ei sitä huomannut ;-D