ERInomaista lauantaita :)

Eilen kävi Sirkka meillä kylässä Usvan (Silimen Keijun Aamuusva) ja Röllin (Blenmoon Black King) kanssa. Voi sitä jälleennäkemisen riemua, kun Penni näki pitkästä aikaa Sirkkaa ja Usva-äitiä. Röllikin oli kovasti miehistynyt siitä, kun sen viimeksi näin ;). Penni pyrki jatkuvasti Sirkan ja Tuulan syliin, varoittelinkin ilopissa vaarasta. Laiteltiin takapihalla hieman koiria kuosiin ja Penni trimmiin. Päivä oli ihana, joten otimme muutamia äiti-tytär poseerauksia. Parhaimpia alla (klikkaa kuvat täyteen kokoon!):

Mulla on jäänyt selvästi unirytmi päälle tuosta töissä käymisen kuuden aamuista. Tänä aamuna heräsin ennen seiskaa ihan itsestäni! Uni ei tullut, vaikka kuinka yritin enää takaisin. No, aloinpa sitten pakkailemaan tavaroita näyttelypäivää varten. Onneksi jännitys ei hiipinyt vatsanpohjasta eikä perhosia liidellyt vatsassa. Olin kerrankin rauhallinen! Ajattelin, että mitäpä sitä turhaan jännittämään toisen mielipidettä. Auto starttasi pihasta kello 8:20 kohti Äimäraution ravirataa. Kotinäyttelyyn on aina mukava mennä!

Aluksi kehän löytäminen oli hankalampaa kuin luulimme Iinan kanssa. Ja vielä 8 kg metallihäkki kädessä teki siitä vielä haasteellisempaa. Kehälle löysimme kuitenkin pienen etsimisen jälkeen. Kehä oli kyllä kaukana sisään käynnistä, mutta perille päästiin. Pystytettiin leiri nurmikon puolelle ja Usva ja Penni saivat mennä telttaan nukkumaan siksi aikaa kun Rölli laitettiin näyttelykuntoon. Tuomari oli hyvin ripeä, joten pian Pennikin haettiin boksista kaunistautumaan. Rölli pärjäsi hyvin luokassaan ollen ERI2. PU kehässä ei tullut sijoitusta. SERTin nappasi "puoliveli" Pikikuonon Brad Pitt ollen hienosti PU1. Lisää tekstiä sijoituksista taaempana! :)


Pennin kehässä oli paljon junioreita. Juuri laskin, niin niitä oli jopa kolmetoista! Sirkka pääsi esittämään Pennin, kun itse kävelin hieman kehän laidalla sen huomiota herättämässä. Penni esiintyikin tosi hienosti! Tuuli hieman välillä nosti korvia pystyyn, mutta niin oli muillakin koirilla, joten ainoita ei oltu :). Saimmekin sitten odotella tovin, kun tuomari arvosteli junnu narttuja, kun Penni on ihan lopussa. Penni pääsi sitten vihdoin pöydälle ja oli siinä muuten tosi sievästi, mutta korvat harottivat pitkin päätä. Siksipä saimmekin arvosteluun aivan uuden virheen nimittäin leveä asentoiset korvat. Se ei näköjään tuomaria kovin paljon haittanut, koska liikkeet olivat hyvät ja vaaleanpunainen sieltä ruusukkeen kera napsahti käteen. Tosi _mahtavaa!_ Ei voi olla enemmän kuin tyytyväinen. Varsinkin esiintymiseen. Se oli todella upeaa Penniltä. Kilpailuluokassa tuomari otti Pennit jatkoon ja sijoitti toiseksi aluksi. Penni hieman väisti tuomaria, joten tipuimme heti kolmansiksi. Se ei harmittanut, koska se että sijoituimme oli jo tarpeeksi mukava positiivinen yllätys :). Tuloksena siis ERI3 ja tyytyväinen omistaja! Arvostelu kuului siis näin: Narttumainen pää. Hieman matala korvien asento ja hieman suuret korvat. Erinomaiset kaula ja hartiat. Hyvä tasapainoisuus ja luusto. Hyvä turkki. Ylälinja voisi olla parempi. Liikkuu hyvin.
Tuomari vielä mainitsi, että todella kaunis koira, mutta korvat olivat hieman leveä asentoiset. Olemme siis enemmän kuin tyytyväisiä! Itse kun pitää koiransa korvia niin hyvinä.. no mielipide on jokaisella :).

Pennin äiti, Silimen Keijun Aamuusva sijoittui luokassaan ensimmäiseksi. PN kehässä Usva valittiin jatkoon ja Usva sijoittui hienosti kolmanneksi saaden CACIBin. Penni ei sijoittunut PN kehässä mitä en kyllä olettanutkaan :).

Pennin velipuoli (Pikikuonon Brad Pitt) oli hienosti ROP SERTin kera. Kaltakarien Ansa (Susadan Titania) oli VSP kera SERTin. Onnittelut! Alla vielä roppi kuva.



Päivä oli meidän osalta todella hieno! Hieman harmittaa, kun en ilmoittanut Penniä huomiselle, mutta huomenna menemme Iinan kanssa kuvailemaan jälleen. Olemme ostaneet vihdoinkin järjestelmäkameran ja harjoittelemme kovasti sillä kuvaamista :).

Tämän päivän kuvia löytyy kuvagalleriastamme osoitteesta http://teamkoheltajat.galleria.fi/kuvat/Koiran%E4yttelyt/Oulu%20kv%2018.7/

Tässä vielä muutama kuva lenkiltä koirien kanssa. Lisäksi vielä kuvia eilisestä, kun Dara collie kävi vierailulla.


Vuoden 2009 yhteiskuva

Silimenin tytöt

Pennin 15 kk kuva.

Lisää kuvia osoitteessa: http://teamkoheltajat.galleria.fi/kuvat/Vuosi%202009/Hein%E4kuun%20helteit%E4/

Miksi meille aina näin vain käy, käy, käy, käy?

Miksi ihmeessä aina sinä päivänä, kun päätän lähteä match showhun on huono ilma? Talvella, kun käytiin oli todella kylmä (onnistuin myös tulemaan kipeäksi)! Kesällä, kun ollaan parissa käyty, niin on satanut vettä. Kun kerran oli hyvä ilma, niin pää oli todella kipeä. No, lähdettiin eilen pilvisellä säällä mätsäriin ja tietenkin (mun tuurilla) vettä satoi ihan kunnolla. Hienoa. Onneksi saatiin käydä vähän Mustissa ja Mirrissä lämmittelemässä ja illemmalla alkoi paistamaan aurinko. Kehään oli onnistunut kuitenkin tulemaan jättimäisiä rapakoita. Penni päätti sitten olla liikkumatta kehässä ollenkaan ja kun arvon leidi liikkui, niin sipsutti remmi pitkällä takanani ja nieleskeli. Pöydältä selvittiin tosi hyvin ja tuomari kehui turkkia, väriä ja päätä. Tuli sitten vielä kehän lopussa sanomaan minulle, että harmillisesti ei suostunut liikkumaan kunnolla, kun oli muuten kuulemma tosi sievä neiti :). Sininen tuli käteen ja kokemusta koiran liikkumattomuudesta. Onhan sekin jotakin!

Sofi pääsi kans kehään kahden vuoden tauon jälkeen ja taidot eivät olleet unohtuneet ollenkaan. Sofi esiintyi todella hienosti saaden punaisen nauhan kehujen kera ;).

Huomenna suuntaamme Oulun näyttelyyn. Penni menee lauantaina kehään ja sunnuntaina tullaan turisteiksi :)

Ai niin, jos blogin lukijat eivät ole vielä asiaa huomanneet, niin kotisivumme ovat jälleen auki vanhassa tutussa osoitteessa http://www.karvaisetkaverit.net uuden ulkoasun ja tekstien kera. Tervetuloa vierailemaan myös kotisivuillamme!

Onnea 3-vuotiaalle!

Tänään on kulunut tasan kolme vuotta siitä, kun Lahteen Silimen-kennelin pentukoppaan putkahti neljä sheltin alkua: kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Liinu-emon hellässä hoivassa nämä pennut viettivät elämän ensimmäiset viikkonsa. Seitsemän viikon iässä kolme pentua lähtivät valloittamaan uusien perheidensä sydämiä. Toinen tytöistä ja Sirkan luokse totuttelemaan laumaelämään ja kasvamaan. Neljän kuukauden iässä tämäkin pentu sitten matkusti junalla kahden tytön kanssa Ouluun. Kellossa tämä neiti sitten liittyi kolmen sheltin ja yhden collien laumaan ja otti siinä heti paikkansa. Tämä sheltti on valloittanut elämänsä aikana myös monen ihmisen sydämen. Emäntänsä kanssa tämä neiti on pyörähtänyt muutaman kerran koiranäyttelykehässä, kirkkaimpana tähtenä sillä saralla VSP-pennun tittelei erikoisnäyttelyssä. Agilitya se on myös harrastanut reilu vuoden verran. Onpa tällä sheltillä vielä kokemusta neljän pennun äitinäkin olemisesta. Emännälleen tämä sheltti on erittäin rakas ja saa hänet usein hymyilemään oudoilla tavoillaan.

ONNEA IHANALLE 3-VUOTIAALLE SOFILLE!

Ilman Sofia jäisi monet naurut nauramatta ja hauskat hetket kokematta. Kiitos, että sain tämän ihanan koiran.

Iina ja Anni lähtevät nyt kesälomareissulle, joten blogi hiljenee muutamaksi päiväksi! HEJDÅ!