Kesän näyttelyt paketissa

Ja voin vain sanoa, että onneksi. Nyt saa riittää vähäksi aikaa. Kolme viikonloppua ollaan nyt vietetty kehässä ja kehän laidalla, joten nyt on kiintkiö vähäksi aikaa täysi. Enää ei tarvi huolehtia, voiko koiraa silittää saatika harjata, niin että sen vähä karva ei jää käteen :D Nyt ne saa rellestää loppukesän niin vapaasti, kuin vain tahtovat ja virtaa riittää. Tälle kesälle sattui neljä näyttelyä näin lähelle, joten siksi ollaan nyt käyty niin aktiivisesti kehissä. Tämän kesän viimeinen näyttely oli Kemin kaikkien rotujen näyttely viime lauantaina. Meiltä kehään lähti keimailemaan Penni ja Sofi. Sofin Taika-tyttö tuli myös tietenkin kotinäyttelyynsä. Sää oli aurinkoinen. Aamulla oli hieman viilleämpää, mutta myöhemmin lämpeni. Taika esiintyi jälleen edukseen. Sitä on niin kiva ja helppo esittää. Se vaan tuijottaa makupalaa ja seisoo. Ihana! <3 Taika sai hienosti erinomaisen, mutta ei sijoittunut luokassaan.

Tässä Taikan arvostelu:
Sivulta katsoen hyvin liikkuva, kaunis linja ja häntäänsä kauniisti kantava, hieman pitkä kuono, kauniit korvat, hyvä kaula ja ylälinja ja takaosa, hyvä karva.

Nyt Taikalle ei ole suunniteltu mitään näyttelyitä. Nyt se pääsee rauhassa keskittymään lempilajiinsa agilityyn. Innolla odottelen, mihin tämä neitokainen vielä pystyy ;)

Pennistä ja Sofista täti Tuomari ei sitten tykännyt yhtään. Oli huonot liikkeet, huonot kulmaukset ja korvatkin olivat väärässä paikassa. Saattaa kuulostaa, että olisin kovin pettynyt tai turhautunut punaisiin nauhoihin, jotka meidän tytöille annettiin, mutta eieiei... Näyttelyt ovat vain näyttelyitä. Kaikkia ei voi miellyttää. Sopivassa määrin niissä jaksaa käydä, mutta liian täyteen ei näyttelykalenteria kannata tupata. Onhan se kivaa saada ammattilaisen arvio koirasta, mutta tärkeintä on, että itse näkee koiransa kauneuden. Ja minulle Sofi ja Penni ovat maailman kauneimpia shelttejä -Sofi vaaleine silmineen ja alahammashymyineen ja Penni suurine hörökorvineen :) Ei kukaan sheltti ole täydellinen! Näyttelymenestykselle kun omistaja ei voi paljoa -toki vaatii treeniä, että koira osaa esiintyä kauniisti, jaksaa seistä, liikkuu hyvin ja antaa tuomarin koskea, mutta se ei vaadi todellakaan niin suurta työtä, kuin esimerkiksi agility ja toko, joita täytyy oikeasti treenata säännöllisesti ja paljon. Siinäpä mun mietteitä näyttelyistä ;)

Sofin ja Pennin arvostelut olivat hyvin samankaltaiset.

Penni:
Takaa ahtaasti ja edestä löysästi liikkuva. Hieman kookkaat korvat. Otsapenger saisi olla suorempi. Hyvät ylälinja. Niukat etukulmaukset ja erinomaiset takakulmaukset. Kantaa mielellään häntäänsä liian ylhäällä. Hyvä karvanlaatu ja väri, mutta tänään bikineissä. Miellyttävä käytös.

Penni nosti häntäänsä ilmeisesti siksi, koska Sofi tuli sen perässä. Ei ole ennen tehnyt niin :)

Sofi:
Takaa kovin maa-ahtaasti liikkuva. Edestä löysä ja niukasti kulmautunut. Hyvän tyyppinen tyttö. Hieman alaskiinnittyneet korvat. Hyvä kaula ja karva. Miellyttävä käytös.

Sofin esiintymiseen olin erittäin tyytyväinen. Se esiintyi jo paljon paremmin kuin Oulussa, jolloin sen käytös oli suorastaan lapsellista. Seisoi pöydällä hienosti ja oli sievästi tuomarin tutkiessa. Liikkeissäkään kuono ei kertaakaan mennyt maahan.

Tässä lopuksi vielä kesäisiä kuvia Sofista ja Pennistä Koitelin koskella, jolla vierailimme perjantai-iltana. Myös ensimmäinen kuva on otettu siellä. Kävimme siellä ensimmäistä kertaa ja se oli niin kaunis paikka -kuin pala taivasta.

Lisää kuvia koskelta löytyy täältä.